lauantai 21. maaliskuuta 2020

Jumala rakastaa meitä


Minulle tuli tänään tällainen Raamatun kohta mieleen. ”Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että Hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.” (1. Joh. 4:10) Tämä on aivan valtavaa evankeliumia. Jumala on lähettänyt meidän pelastukseksemme ainoan Poikansa. Ei ole niin suurta syntistä, joka ei saisi uskoa kaikkia syntejänsä anteeksi.

Monesti meillä ihmisillä on sellainen ajatus, että minä annoin elämäni Herralle, minä tein parannusta tms. Tämä on siinä mielessä väärä ajatusmalli, että Jumala on jo sitä ennen antanut meille rakkaan Poikansa ja antanut meille uskon. Siinä vaiheessa, kun alamme nähdä näitä ihmistekoja, on Jumala jo toiminut paljon aikaisemmin. Tässä Raamatun kohdassakin sanotaan, että ”Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että Hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.” Tämä ei jätä meille minkäänlaista mahdollisuutta kerskailla, että voisimme jotain oman sovituksemme eteen tehdä. Jumalan uhrikaritsa, Jeesus Kristus, on niin suuri, että se riittää meille kristityille. Tässä ei minkäänlaiset vippaskonstit auta. Jumala on Sanassaan selkeästi sanonut, ettei meillä ole mitään muuta mahdollisuutta pelastua kuin yksin armosta. Jumala on antanut meille monia uskoa vahvistavia asioita ja niistä meidän tulee iloita. Saamme iloita kasteesta ja ehtoollisesta, Sanan kuulossa käymisestä ja seurakuntayhteydestä, omasta Raamatun tutkimisesta ja rukouksesta. Nämä ovat kaikki Jumalan suurta armoa.

Me elämme nyt Suomessa poikkeustila-aikaa. Jos ystävä olet ahdistunut näiden asioiden kanssa, muista, että juuri sinulle ja meille kaikille kuuluu Jumalan armo. Me saamme luottaa Jumalan armoon. Usko on luottamusta siihen, että Jumalan Poika on sovittanut meidän syntimme. Ollaan ystävät kaikki oikein turvallisella mielellä. Kun Israelin kansa oli Egyptissä ja Jumala järjesti sinne vitsauksensa, niin ne kodit, joiden ovien pihtipielet oli voideltu karitsan verellä, pelastuivat. Tänäänkin on sama tilanne. Maailma saa olla täynnä kaikenlaisia pöpöjä, mutta meidän kristittyinä tulee luottaa siihen, että jos se tauti meihin pahasti tulee ja aikamme täällä maan päällä on täynnä, niin me pääsemme taivaan kotiin. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja uskotaan, että kaikki meidän syntimme on anteeksi annettu Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja viattomassa ja kalliissa sovintoveressä. Aamen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti