keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Kiitos Jumalalle

Tänään aukesi eteeni Psalmit, jotka ovat täynnä kiitosta ja kunniaa Jumalalle. Psalmissa 100 kehotetaan kohottamaan riemuhuuto Herralle! Siinä kehotetaan palvelemaan Herraa iloiten ja tulemaan Hänen eteensä riemuiten. Siinä sanotaan myös, että Hänen me olemme, Hänen laitumensa lampaat.  Meitä kehotetaan tulemaan Herran eteen kiittäen ja ylistystä laulaen. Hyvä on Herra! Iäti kestää Hänen armonsa, Hänen uskollisuutensa polvesta polveen. (Psalmi 100). 
  Jumala on siis meitä kohtaan uskollinen ja rakastava ja iäti kestää Hänen armonsa. Me saamme ilota lapsenlailla kaikista lahjoista, mitä Isämme taivaassa meille antaa. Tuon ilon voi hukata ja unohtaa, kun elämän murheet murtaa ja valtaa.  Emme enää luotakaan Jumalan hyvään tahtoon meitä syntisiä kohtaan. On oikeastaan hyvä joka päivä muistuttaa itselle Jumalan suuresta rakkaudesta meitä ihmisiä kohtaan. Jeesus kuoli ristillä syntiemme tähden ja näin meille aukesi mahdollisuus päästä Pyhän Jumalan yhteyteen ja lapsiksi, aivan jokaiselle. Voimme siksi laulaa ylistystä ja kiittää iloiten.
  Minulle ja meille suomalaisille tuo iloitseminen ei useinkaan ole kovin äänekästä tai railakasta. Tekisi kuitenkin keholle ja mielellekin hyvää joskus tuulettaa, laulaa ja tanssia. Siinä ei tarvita päihteitä, vaikka moni voi niinkin ajatella. Päihteiden vaikutukset ovat lopulta turmiolliset ja pilaavat usein ilon. Syvällisen ilon kohtaa usein läheisissä ihmissuhteissa. Sen voi kohdata, kun kohtaa Vapahtajansa, Jeesuksen, ja armahtavan rakkauden. Hän hyväksyy sinut sellaisena kuin olet ja iloiten ottaa sinut suojelukseensa. Hän pitää sinua ihmeenä, arvokkaana. Jumalalle kaikki on mahdollista ja siksi myös ihmeitä tapahtuu ja elämä voi muuttua. Hän haluaa iloita kanssasi.
  Tiedän, että on joskus vaikeaa uskoa tuohon Jeesuksen pyyteettömään rakkauteen meitä kotaan. Hän ei vaadi mitään, mutta haluaa antaa ilon ja rauhan. Voimme vain kääntyä Jeesuksen puoleen ja rukoilla omalla tavallamme ja Raamatun avulla löytää Jumalan sanan vaikutus elämäämme.
   Näin aurinkoisena kesäaamuna tuntuu siltä, että luonto ylistää Jumalaa puolestani tai kanssani. Miten se voisikaan vaikuttaa kesääni, jos aloittaisin päivän ja lopettaisin sen kiitokseen? Olen kuullut, että joku pitää kiitospäiväkirjaa tai rukouspäiväkirjaa.  Jospa kiittäisin Jumalaa virren sanoin: kiitos sulle Jumalani armostasi kaikesta, sekä päivänpaistehesta niin kuin pimeydestä.
   Iloitkoon taivas, riemuitkoon maa! Pauhatkoon meri kaikkineen,
juhlikoon maa ja sen luodut, humiskoon ilosta metsien puut Herran edessä, sillä Hän tulee! Hän tulee tuomaan oikeutta, hallitsemaan vanhurskaasti maata, uskollisesti sen kansoja (Psalmi 96).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti