perjantai 24. syyskuuta 2021

Lohdutus


 







Näin syksyllä ilmojen viiletessä ja luonnon muuttuessa huomaan monenlaisia muutoksia omassakin elämässä. Oikeastaan pitäisi jaksaa enemmän, mutta jotenkin sitä valmistautuu jo kylmyyteen ja pimeään. Kaikissa vuodenajoissa on oma viehätyksensä, mutta kyllä minulle tämä syksy viestittää lämmön ja valon vähenemistä ja kuolemaa. Kesän kukat jaksavat sinnitellä vielä vähän. Itse nukahdan aikaisin ja jaksan vähemmän. Menetykset tulevat lähelle. 

Hetkistä Jumalan sanan äärellä saa voimaa ja toivoa. Huomaan kuitenkin väsymyksen ja ajan puutteen vaikuttavan siihen, etten edes pysähdykkään lukemaan tai rukoilemaan. Jeesuksen rakkaus kuitenkin kantaa näissäkin tilanteissa. Roomalaiskirjeen kahdeksas luku ja jae 26 lohduttaa, sillä siinä luvataan, että Henki itse puhuu puolestamme sanattomin huokauksin. Ajattele. Meiltä ei vaadita suorituksia, vaan jopa meidän puolestamme Jeesus rukoilee, jos emme jostain syystä itse jaksa tai pysty.  Sitä on Jeesuksen rakkaus meitä kohtaan. Hän kantaa meitä sairauksien, surun, väsymyksen ja jopa välinpitämättömyytemme aikoina. Hän on puolestamme kuollut, jotta saisimme anteeksiannon ja elämän, vaikka sitä emme ansaitse. 

Päivä vain ja hetki kerrallansa voimme kulkea kauniita syksyisiä päiviä eteenpäin. Mitä tuokin päivä tullessansa Jeesus kulkee vierellä auttaen, siunaten, rukoillen. Meillä on vain tämä hetki mutta ilon, tulevaisuuden ja toivon voi antaa Jumalamme oli sitten tilanteemme mikä tahansa. Jeesus on heikkojen auttaja ja murheellisten lohduttaja. Hän kulkee vierelläsi tänäkin syksynä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti