Elettiin
talvea 1999 ja Lapissa oli silloin ennätykselliset pakkaset. Lapinradion
toimittaja soitti Kittilään erääseen taloon ja siellä isäntä kertoi, että
heillä 52 astetta pakkasta. Toimittaja soitti myös toiseen taloon ja kysyi
sieltäkin, paljonko on pakkasta, johon isäntä vastasi, että 15 astetta.
Toimittaja epäili, ettei se ole mahdollista. Isäntä sanoi, että sota-ajan
jälkeen, kun hän sen mittarin sai ja ripusti pirtin seinään, niin se ei ole
vielä koskaan valehdellut. Tämä on tietenkin vitsi, mutta toisaalta se on kyllä
myös ihan totta, että toinen katsoo lämpötilaa sisältä ja toinen ulkoa.
Tuon vitsin
lukiessani minulle tuli sellainen ajatus, että nykyään me pelkäämme
vastoinkäymisiä ja tulevaa. Ystävät, meidän ei tarvitse pelätä tulevaa, sillä
Jumala sallii myös koettelemukset ja hän on niissä meidän kanssamme. Varsinkin
tänä korona-aikana meidän tulee suhtautua tähän elämään rohkealla mielellä.
Toki meidän täytyy noudattaa turvasääntöjä ja ottaa rokotukset, mutta
elämäniloa meidän ei tule menettää, vaan luottaa siihen, että Jeesus on meidän
kanssamme joka hetki.
Johanneksen
evankeliumin 15. luvussa on kohta, jossa sanotaan, että jokainen oksa, joka ei
tuota hedelmää, leikataan pois. Tämä on yksi sellainen paikka, jolla on paljon
kristittyjä peloteltu. Tätä on jopa käytetty lyömäkirveenä. Totuus on kuitenkin
sellainen, ettei ole oksan tehtävä valvoa, tuottaako hän hedelmää, vaan se on
puutarhurin vastuulla. Puutarhuri on viinitarhassa se, joka lannoittaa sen
tarhan ja antaa puille kasvun. Meidän tehtävä on vain olla oksana siinä puussa.
Kasvanut
hedelmä ei myöskään ole meidän hedelmäämme, vaan Hengen hedelmää, kuten
Galatalaiskirjeen 5. luvussa sanotaan. On iloinen asia, että Raamattuun on
tämäkin kohta laitettu. Se kertoo siitä, kuinka Isä-Jumala viinitarhurina huolehtii
siitä, että hedelmä kasvaa. Meidän ei tarvitse siitä olla työtä tekemässä eikä
itse yrittää sitä hedelmää valmistaa. Hedelmät tulevat Pyhän Hengen työstä.
Hengen hedelmiä ovat esimerkiksi ilo, rauha ja rakkaus. Me saamme iloisella
mielellä elää tätä elämää ja ajatella, että kiitos Jeesus tästä uudesta armon
päivästä. Kiitos siitä, että meidän ei tarvitse huolta kantaa, vaan puutarhuri
hoitaa niin, että me saamme osaltamme olla kantamassa sitä Hengen hedelmää.
Ollaan ystävät Jeesukselle tästäkin asiasta kiitollisia. Uskotaan, että meidän
synnit on anteeksi annettu ja se on sitä Hengen hedelmää, että me saamme
turvautua Jeesuksen armoon. Aamen.
On todella lohdullinen kirjoitus. Kiitos siitä!
VastaaPoista