Jumalan
armon ja rauhan tervehdyksellä haluan tervehtiä kaikkia rakkaita blogin
lukijoita. Olen törmännyt YouTubessa sellaiseen videoon, jossa huumorimielellä
kerrotaan tilanteesta, jossa ihmisen eri jäsenet alkavat kinastella siitä, kuka
on tärkein. Jalat sanovat, että ne ovat tärkeimmät, koska jalkojen avulla
ihminen voi liikkua paikasta toiseen. Kädet sanovat, että ne ovat tärkeimmät,
koska niiden avullaan ihminen pystyy tekemään kaikki työt. Pää sanoo, että se
on tärkein, koska sillä on aivot, silmät, korvat ja suu. Tärkeämpää kuin pää ei
ole. Tätä keskustelua jatkuu ja lopulta peräsuoli ilmoittaa, että se on
kaikista tärkein. Kaikki alkavat nauraa, että sinäkö muka olisit tärkein.
Silloin peräsuoli lakkaa toimimasta ja koko keho joutuu myrkytystilaan. Kaikki
alkavat huutaa peräsuolelle, että ala toimia, he myrkyttyvät ja kuolema on
edessä.
Tämä kertoo
jollain tavalla, ainakin minulle siitä, että me ihmiset helposti arvostelemme
toisia ja meille annettuja erilaisia lahjoja. Seurakunnassakin on annettu yhdelle
saarnavirka, yhdelle rukoilijan tehtävä, yksi on kahvinkeittäjä ja on monenlaisia
tehtäviä, joita seurakunta tarvitsee. On paljon sellaisia kristittyjä, jotka
eivät pidä itsestään kauheaa meteliä, mutta kuitenkin he tekevät Herran työtä
työpaikoilla ja kuka missäkin.
Tämä
oikeastaan lähti Paavalin Korinttilaiskirjeessä esille tulevasta asiasta. Korintin
seurakunnassa oli tullut riita, ketkä siellä ovat niitä oikeita kristittyjä; ketkä
heistä ovat parhaimpia. Joku porukka sanoi, että he ovat Keefaksen, toiset
Paavalin ja yksi ryhmä sanoi olevansa Kristuksen puolella. Paavali puuttui
tähän, että ei ole Paavalin eikä Keefaksen, on vain Kristuksen seuraajia.
Tänä
päivänäkin me kristityt helposti taistelemme sellaisista asioista, jotka jakavat
kristittyjä. Ajattelemme monista asioista vähän eri tavalla, mutta meidän
pitäisi ymmärtää se, että varsinkin näinä aikoina meidän pitäisi toimia sillä
lailla ekumeenisesti, vähän niin kuin nyyttikesti malliin, niin kuin eräs
ystäväni sanoi, että jokainen toisi siihen pöydälle sitä, mitä hänellä on antaa
eli Herran valtakunnan työhön juuri sen taidon, joka hänellä on. Vaikka se
olisi omasta mielestä kuinka vähäistä, niin se on tärkeää Herran työssä. Meidän
tulee ymmärtää se, että meistä kukaan ei voi sanoa, että olisi toinen toistaan
parempi, vaan me olemme kaikki ainoastaan Jeesuksen sovintotyön kautta
pelastettuja. Jeesus on meidän päällikkömme ja Pyhä Henki avaa meille sanaa.
Sen tähden
me saamme ystävät tänäänkin olla hyvässä turvassa ja luottaa siihen, että
Jeesus on kaikki meidän synnit pessyt pois. Meidän ei tarvitse kerskata
kenestäkään muusta kuin Jeesuksesta. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja luotetaan
siihen, että Jeesuksen armo riittää meille ihan jokaiselle. Aamen.
Aamen, Hyvä kirjoitus!!!
VastaaPoista