Hiljaisuudessa kuulee paremmin

Kun miettii johdatusta elämässä, ihmettelee sitä, miksi Jumala sallii pahan tai raskaat kokemukset elämässä. Mikä merkitys sillä kaikella voi olla? Vastausta ei aina löydä eikä ymmärrä. Olemme pettyneitä ja vihaisia jollekin, ehkä Jumalalle. Joskus voi, kun aikaa on kulunut, oivaltaa merkityksen ja Jumalan suunnitelman, ainakin osittain. Emme sitä pysty aina hyväksymään saati ymmärtämään. Olemme pieniä ihmisiä Jumalan suuressa suunnitelmassa. Hänen varaansa voimme elämämme antaa. Silloin se on hyvissä käsissä joka tapauksessa, kävi miten kävi. Voimme pyytää Häneltä johdatusta elämäämme.

On vaikeaa ymmärtää sitä kokonaisuutta, että Jumala on jo kaiken valmistanut ja suunnitellut. Hän johdattaa elämäämme. Raamatussakin sanotaan, Paavalin kirjeessä roomalaisille 9.luku, että Jumala on kutsuva rakkaakseen sen, joka ei ollut hänen rakkaansa. Jumalan sanassa lauseet kuuluvat aina suurempaan kokonaisuuteen ja siksi on tärkeää myös lukea pidempiä kokonaisuuksia   mutta usein huomaan, että jokin kohta juuri tänään puhuttelee minua. Jumala puhuu meille sanansa kautta ja siksi Raamatun luku on tie lähelle Jumalaa. Raamattu on siitä ihmeellinen kirja, että vaikka lukisi samankin kohdan useaan kertaan, se aukeaa aina uudella tavalla eli ymmärrän syvemmin tai eri kannalta saman asian. Rukouspiirissä on hienoa huomata juuri se, miten eri ihmisten kautta Raamatun teksti avautuu. Jumala toimii keskellämme toisten ihmisten kautta. Olisi tärkeää kunnioittaa toisten tapaa ymmärtää ja tuoda esille Jumalan sanaa ja uskoa. Itselleni on joskus vaikeaa malttaa kuunnella ja kuulla.

Hiljaisuudessa ja joskus yksinäisyydessä pääsemme lähemmäs Jeesusta. Kuulemme itseämmekin silloin paremmin. Olemme siinä juuri sellaisina kuin olemme. Eikä meidän tarvitsekaan olla muuta, sillä juuri sellaisena Jeesus haluaa meidät kohdata, sellaisena kuin oikeasti olemme. Vaikeitakin tunteita voi nousta pintaan ja vajavaisia me joka tapauksessa olemme mutta Hän haluaa kutsua meidät rakkaakseen.