Jumalan
armoa ja rauhaa sinulle, ystäväni. Tänä aamuna minun mielessäni on pyörinyt
keskustelu erään vanhemman naisen kanssa. Kysyin häneltä, että onko
kristityillä nykyään jonkinlaisia isäinsääntöjä? Isäinsäännöillä tarkoitetaan
niitä sääntöjä, jotka ovat kehittyneet perinteisten tapojen mukaan ja niitä
edellytetään noudatettaviksi, jos aikoo olla kunnon kristitty.
Raamatusta voimme lukea, miten fariseuksilla oli runsaasti erilaisia isäinsääntöjä, erilaisia tapoja, joita
alettiin pitää Jumalan määräyksinä, vaikka todellisuudessa ne olivat ihmisten
keksimiä. Näitä tapoja fariseukset edellyttivät kaikkien noudattavan. Jeesus ei
näistä säännöistä pitänyt ja niistä tulikin usein riitaa Jeesuksen ja
fariseusten välillä.
Nykyäänkin
on paljon sellaisia tapoja kristittyjen keskuudessa, joille ei ole
raamatullista perustaa. Joissakin ryhmissä ajatellaan, että naisella täytyy
olla hame ja huivi eikä koruja tai solmiota sovi käyttää. Jotkut ajattelevat,
että laulujen täytyy olla hartaita tai että kirkkoon ei sovi muut soittimet
kuin urut. Tätä listaa voisi jatkaa pitkään. Eri ryhmiin muotoutuu omat
perinteensä ja niiden avulla halutaan erottua muista. Niiden noudattamista
edellytetään kaikilta, niistä tulee kristityn merkkejä. Juuri tämä kyseinen
mummokin sanoi minulle, ettei hän isäinsäännöistä mitään tiedä, mutta ei hän
kyllä voi hyväksyä sitä, että naiset tulevat kirkkoon housupukineissa ilman
huivia. Nyt sitten vähän surullisenakin mietin, miten tällaiselle mummolle
oikein kirkastaa Jeesuksen armoa.
Meillä ei
ole mitään muuta vaihtoehtoa tänäkään päivänä kuin luottaa siihen, että Jeesus
on meidät pelastanut sellaisena kuin me olemme. Ei ole olemassa mitään
sellaisia kaavoja tai malleja, millaisia meidän tulisi olla. Raamatusta ei
löydy pukeutumissääntöjä tai mitään muutakaan tarkasti noudatettavaa tyyliä
elää kristittynä. Monissa kristillisissä ryhmissä toivotetaan uusi ihminen
tervetulleeksi sellaisena kuin hän on. Nopeasti kuitenkin paljastuu, että
tullakseen hyväksytyksi hänen täytyy muuttua sellaiseksi kuin muutkin ja alkaa
noudattaa sen ryhmän tapoja. Tällaista Jeesus ei kuitenkaan sinulta odota. Sinä
saat tulla Jeesuksen luokse sellaisena kuin olet ja luottaa siihen, että
Jeesuksen sovitustyö riittää ilman sinun omia tekojasi. Jeesuksen kanssa saat
olla oma itsesi.
Pukeutumisella osoitamme, tunnemmeko kunnioitusta vai emme tilaisuuta, johon meneme. Puku tai siisti pukeutuminen jumalanpalveluun mennessämme osoitamme kunnioitusta Jumalaa kohtaan. Samoin naisten pukeutuminen hameeseen.
VastaaPoistaEiköhän se oma sydämen tila ole se tärkein! Kun se kunnioittaa Jumalaa, se on aivan yksi ja sama onko hame vai housut päällä.
PoistaAstian ulkopuoli kuvastaa mitä sisällä on. Teot ovat ajatusten peili. Voimme väittää mitä tahansa, mutta jos me teoillamme osoitamme, ettemme kunnioita, niin emme kunnioita.
PoistaSamaa mieltä nimimerkki Anonyymin kanssa.
PoistaKuka muistaa Jeesuksen vaatetuksen. En minä ainakaan mutta aika paljon tiedän mitä hän sanoi. Fariseukset olivat tunnetusti pukusäännön ja muunkin epäoleellisen sääntökokoelman noudattajia. Jeesus ei sopinut heidän silmän palvontaan....
VastaaPoista