lauantai 5. helmikuuta 2022

Jeesus ja armo

 


Armon ja rauhan tervehdys kaikille rakkaille blogin lukijoille. Luin ystävieni Facebook-päivityksiä ja siellä eräs henkilö oli päivittänyt vanhan ajatuksen: ”Aina kun ovi edessäsi sulkeutuu, niin uusi avautuu.” Tuo on hyvin puhutteleva ajatus. Täällä armon ajassa on niin, ettei ole niin huonoa tilannetta, etteikö uusi ovi aukeaisi. Meidän, ystävät, täytyy ymmärtää se, ettei kukaan voi toista auttaa, jos ei tunne toisen tilannetta. Meille on annettu suu, että voisimme pyytää apua.

Minua on tänään puhutellut Luukkaan evankeliumin 7. luku, jossa Jeesus menee fariseuksen luo syömään. Sinne tulee vähän ajan kuluttua syntinen nainen, jolla ei olisi ollut lupa tulla sinne. Hän meni Jeesuksen jalkojen luo ja itki. Kun Jeesuksen jalat kastuivat kyynelistä, hän kuivasi ne hiuksillaan ja voiteli tuoksuöljyllä. Fariseus ajatteli, että jos Jeesus olisi profeetta, hän tietäisi naisen olevan syntinen eikä ottaisi naista luokseen.

Jeesus tietää fariseuksen ajatukset ja kysyy tältä: Jos toinen on saanut rahanlainaajalta anteeksi 500 denaaria ja toinen 50 denaaria, kumpi rakastaa tätä enemmän. Tuosta fariseuksen olisi täytynyt ymmärtää, mitä Jeesus tarkoitti. Koen, että tälle naiselle oli mahdotonta tulla sellaiseen uskonnolliseen yhteisöön, jossa täytyi onnistua ja olla pyhä ja hyvä. Nyt hänelle oli avoinna Jeesuksen tarjoama uusi tie. Jeesus sanoi tälle syntiselle naiselle: ”Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi.” (jae 48) Fariseuksia suututti, että tämä mies antaa syntejäkin anteeksi. Tämä kertoo siitä, että Jeesus on todellinen Jumala.

Sinä ystävä, joka tänään tunnet itsesi tuon syntisen naisen kaltaiseksi. Oma yrittäminen, oma onnistuminen, kaikki oma on kaatunut. Koet, ettei sinulla ole enää mitään itsessäsi hyvää, etkä onnistu missään. Sinä voit aivan niin kuin tämä syntinen nainen mennä Jeesuksen luo ja sanoa, että rakas Jeesus, anna minulle minun syntini anteeksi. Tärkeää on, että myös uskot saaneesi anteeksi. Se on se uusi ovi, josta me saamme käydä sisään. Uskomalla Jeesus omaksi sovittajaksi, omaksi vapahtajaksi tänä armonpäivänäkin. Se on sitä ainoaa oikeaa elämää.

Tämä aika, jonka me täällä elämme, on iankaikkisuuden rinnalla hyvin lyhyt aika. Sen tähden kehotankin sinua, rakas ystävä, turvautumaan Jeesuksen sovintotyöhön ja uskomaan Jeesuksen sovintoveri omalle kohdalle. Sinä saat uskoa, että kaikki sinun synnit on anteeksi annettu Herran Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Kannattaa muistaa, ettei ole niin suurta syntistä, jolle Kristuksen veri ei riittäisi. Aivan niin kuin tälle syntiselle naiselle avautui uusi ovi, aivan samoin se avautuu meillekin. Ole ystävä hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.

3 kommenttia: