Sisältä puhdas

 

Rauhantervehdys rakkaille blogin lukijoille. Minulle tuli tänään sellainen olo, että olisi mukava lähteä luontoon nauttimaan sen rauhasta. Vaimoni ehdotti, että voisimme kaivaa nokipannun varastosta ja mennä keittämään kahvit luontoon. Tuo nokipannu on sanomalehden ja muovipussin sisällä, jotta se ei sotkisi varastossa mitään. Vaikka se pannu on nokinen ja ruma ja monet eräretket nähnyt, niin siinä kuitenkin tulee maailman paras kahvi. On hienoa saada syödä eväitä luonnossa ja juoda hyvää kahvia nokipannusta.

Kuinka tämä sitten liittyy meidän uskonelämäämme. Näin Facebookissa sellaisen kuvan, jossa hengellisessä kokouksessa istuu ihmisiä naamarit päässä ja hienot asusteet yllä. Minulle tämä kuva puhuu siitä, että haluammeko mekin näyttää hengellisissä tilaisuuksissa paremmilta ihmisiltä kuin mitä me todellisuudessa olemme ja olemmeko me siellä jotenkin naamarit päässä. Mietin, puuttuuko meiltä sellainen aito ymmärrys ja suhde siihen, että me olemme syntisiä ja syntisinä me tarvitsemme Jeesuksen vai onko meillä sellainen ajatus, että me saamme hyvänä mennä alttarille ehtoollista nauttimaan. Totuus kuitenkin on, että me olemme kaikki syntisiä ja kaikkine vajavuuksinemme me saamme sinne alttarille mennä ja puutteellisina meidän tulee sinne mennäkin. Vain sellaiselle ihmiselle Jeesus voi antaa synnit anteeksi.

Matteuksen evankeliumin luvussa 23 jakeessa 25 puhutaan siitä, kuinka kuulijoina olevilla fariseuksilla ja lainopettajilla astiat olivat päältä puhtaat, mutta sisältä ne olivat karseassa kunnossa. Ajattelen, että Jeesus tarkoittaa tässä juuri sitä, että kyllä astia on tärkeämpi olla puhdas sisältä eikä sillä, miltä se ulospäin näyttää, ole niin suurta merkitystä. Kaikkine puutteineen uskova nöyrä ihminen näyttää kauniilta, kun Jeesus saa meidät sisältä puhdistaa. Vanhat kristityt opettivat aikoinaan, että kun astia on sisältä puhdistettu, niin kyllä se alkaa pikkuhiljaa päältäkin putsaantumaan. Saman olen huomannut, varsinkin kesäaikaan, jos on useampia kertoja sillä nokipannulla keitetty kahvit, ja aina kun sitä on käynyt luonnon puroissa pesemässä, niin siitä myös se noki alkaa pikkuhiljaa lähteä.

Se, että elämä putsaantuu sisältä päin, on sitä, että Jeesus antaa meille synnit anteeksi ja meillä on kevyt olo. Sellainen keinotekoinen väkisin uskominen, jossa yritetään teoilla ja ansioilla kelvata Jumalalle, on juuri sitä, että tällaisia ihmisiä on mukava katsella ja he ovat hyvinkin hartaan näköisiä, mutta sisältä he ovat kaukana Jumalasta. Ystävät, ajattelen niin, että me kristityt saamme juuri tänä päivänäkin uskoa, että meidän synnit on anteeksi annettu Jeesuksen nimen ja veren tähden. Aamen.