Martta ja Maria

 

Minulle tuli mieleeni kertomus Martasta ja Mariasta. Se on varmasti sinullekin tuttu. Muistamme, miten Martta ahersi keittiössä, kun Maria istui kuuntelemassa Jeesusta. Muistissa on ehkä sekin, miten Jeesus sanoi Martalle, että hän hätäilee ja huolehtii niin monista asioista ja että Maria on valinnut hyvän osan eikä sitä oteta häneltä pois.

Otin Raamatun ja luin tuon kohdan. (Luuk. 10:38-42) Ensimmäinen asia, johon en ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota on, että nimenomaan Martta kutsui Jeesuksen ja opetuslapset luokseen. Hän halusi palvella Jeesusta. Martta halusi huolehtia siitä, että Jeesus ja hänen mukanaan tulleet saavat syödäkseen. Martta halusi olla lähellä Jeesusta, mutta arjen työt pitivät hänet kiireisenä. Tästä seurasi se, että häntä alkoi harmittamaan, kun Maria ei auttanut. Sitten seuraa aika erikoinen juttu. Martta ei mennyt Marian luo ja pyytänyt tätä auttamaan, vaan hän puhui asiasta Jeesukselle.

Mekin saatamme toimia usein niin kuin Martta. Haluamme osallistua erilaisiin palvelutehtäviin seurakunnassa, mutta sitten meitä kuitenkin alkaa harmittamaan, kun meille jää omasta mielestämme liikaa tehtävää. Tästä tilanteesta emme sitten puhukaan heille, jotka voisivat jakaa vastuutamme, vaan olemme tavallaan vihaisia Jumalalle. Jatkamme palveluamme nyreällä mielellä. Siitä seuraa se, että osamme ei olekaan enää hyvä. Emme ole enää lähellä Jeesusta.

Ajattelen, että Jeesus ei aseta Martan ja Marian toimia vastakkain, vaan se hyvä osa, jota Jeesus tarkoittaa, on hänen lähellään olemista. Me voimme olla lähellä Jeesusta erilaisissa palvelutehtävissä. Toisaalta me voimme myös paeta Jeesuksen läheisyyttä kaikenlaiseen touhottamiseen tai näennäisesti olla läsnä, mutta kuitenkin ajatuksissa kaukana.

Martan luonne ei muuttunut mihinkään, vaan hän oli jatkossakin se, joka palveli käytännön työllä. Maria oli jatkossakin se, joka oli ihan Jeesuksen vieressä. Tämän me saamme tietää, kun Jeesus juuri ennen Jerusalemiin ratsastamista oli jälleen Betaniassa. Martta palveli ja Maria voiteli Jeesuksen jalat kalliilla nardusöljyllä ja kuivasi ne hiuksillaan. (Joh. 12:1-3) Ajattelen, että Martan asenne oli kuitenkin muuttunut. Hän oli Lasaruksen ollessa kuolleena tunnustanut Jeesuksen Messiaaksi. Martta oli päässyt lähelle Jeesusta ja siinä lähellä Jeesusta hän sai palvella omilla lahjoillaan.