Me tarvitaan Jeesus

 

Rakkaat ystävät haluan näin pääsiäisen aikaan kirjoittaa muutaman sanan siitä, kun nykyään on aika yleistä se, ettei haluta myöntää sitä, että me ihmiset olemme syntisiä. Jollakin tavalla koen, että kirkossakin jopa synnintunnustus on välillä laulettu ja tehty huomaamattomaksi, ettei kukaan vain ahdistu. Totuus on kuitenkin se, että täysi astia, eli hyvä ihminen, ei Jeesusta tarvitse. Sellainen ihminen tarvitsee Jeesuksen, joka on aivan aidosti syntinen. Me olemme kaikki syntisiä ihmisiä ja me tarvitsemme joka päivä Jeesuksen armoa.

Johanneksen evankeliumin 20 luvussa jakeissa 11-13 sanotaan: ”Maria seisoi haudan ovella ja itki. Siinä itkiessään hän kurkisti hautaan ja näki, että siinä, missä Jeesuksen ruumis oli ollut, istui kaksi valkopukuista enkeliä, toinen pääpuolessa ja toinen jalkopäässä. Enkelit sanoivat hänelle: ”Mitä itket, nainen?” Hän vastasi: ”Minun Herrani on viety pois, enkä tiedä, minne hänet on pantu.” Tämä nainen oli Magdalan Maria, joka oli hyvin rakas Jeesukselle. Maria oli saanut paljon anteeksi. Hän oli ihan tunnetusti syntinen nainen. Tämä sama Maria oli kuitenkin myös ensimmäinen todistaja sille, että Jeesus oli noussut kuolleista. Vähän aikaisemmin hän hiuksillaan oli kuivanut Jeesuksen jalat pestyään ne ensin kyynelillään. Marialla oli valtava rakkaus Jeesusta kohtaan.

Se on tänä päivänäkin niin, että kun me saamme kaikki synnit anteeksi ja ymmärrämme, kuinka me olemme ajatuksin, sanoin ja teoin syntisiä eikä meissä ole yhden yhdessäkään mitään hyvää. Kaikki se hyvyys, mikä on, on puhdasta Jeesuksen armoa. Kun me se päästään ymmärtämään, niin meistä tulee tämän Magdalan Marian kaltaisia. Meille tulee Jeesus rakkaaksi ja me haluamme kertoa Jeesuksesta muillekin.

Tällä viikolla minuun otti yhteyttä eräs vanha ihminen, joka oli surullinen siitä, ettei kirkoissa puhuta enää mitään synnistä ja siitä, että me olemme menossa kadotukseen ilman Jeesusta. Puhutaan säästä ja kaikesta muusta ja oikein varotaan puhumasta Jeesuksesta. Ei ole mikään ihme, että kirkot tyhjenee. Jos me rohkeasti julistamme Jeesusta ja rohkeasti kerromme siitä, että me tarvitsemme Jeesuksen siksi, että me olemme syntisiä ihmisiä, silloin uskon, että myös kirkkoihin alkaa tulla ihmisiä. Loppuu kaikenlainen näyttely siitä, että minä tai sinä olisimme hyviä. Meissä ei ole mitään hyvää. Kaikki se hyvyys mitä meissä on, ja mitä me teemme lähimmäisille, niin se tulee puhtaasti Jeesuksen rakkaudesta. Hyvyydellä meistä kukaan ei kelpaa Jumalalle vaan ainoastaan sillä, että me uskotaan Jeesuksessa synnit anteeksi. Eihän me voida uskoa syntejä anteeksi, ellei me ensin olla syntisiä. Sen vuoksi, ystävä, ymmärrä se, että sinä olet syntinen niin kuin olen minäkin. Siihen me tarvitsemme Jeesusta.

Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja uskotaan, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu aivan niin kuin Magdalan Marialle ja jokaiselle, joka uskoo Jeesuksen omalle kohdalleen. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.