Armoa ja
rauhaa rakkaat ystävät. Luin lehdestä erään äidin kirjoituksen, jossa hän
kertoi, että hänellä on kaksi lasta, joille molemmille oli pienenä hankittu ns.
vauvakirjat. Tuollaisiin kirjoihin merkitään lapsen kehitykseen liittyviä
asioita, esim. milloin ensimmäinen hammas puhkesi, milloin oppi kävelemään ja
mikä oli ensimmäinen sana. Hänen lastensa kirjoissa oli lisäksi yksi sivu, joka
oli tuolta äidiltä jäänyt tyhjäksi. Tuolle sivulle olisi pitänyt kirjoittaa
lapselle kirje. Tämä äiti kertoi, että mitä isommiksi lapset kasvoivat, sitä
vaikeammaksi kirjoittaminen tuli, koska hän koki, että rakkaus lapsia kohtaan
vain lisääntyi koko ajan.
Tuo
kirjoitus sai minut miettimään, että varmaan suurin osa vanhemmista tuntee,
että niitä syvimpiä tuntoja, syvintä rakkautta ei oikeastaan pysy sanoittamaan,
niin että toinen sen ymmärtää. Miksi sitten otin tämän esimerkin. Jos me ajattelemme
Jumalan rakkautta, niin Jumala vuodatti tänne meidän keskuuteemme Pyhän Hengen,
Rakkauden Hengen, joka tekee meissä ihmisissä työtä. Se on jotain niin
käsittämätöntä rakkautta, kun ajatellaan sitä, että minä suuri syntinen saan
yksin armosta uskoa syntini anteeksi.
Täällä maan
päällä meillä on kipua, tuskaa, rahattomuutta, mutta se on vain ajallista.
Meistä jokainen on tänne syntynyt alastomana ja samalla tavalla me täältä
lähdemme. Me emme saa täältä mitään mukaamme. Kaikki maallinen on katoavaista. Sillä
ei ole iankaikkisen elämän kanssa mitään tekemistä. Tämä maanpäällinen elämä,
vaikka se kestäisi 100 vuotta, on aina lyhyt aika verrattuna iankaikkiseen
elämään.
Minulla itsellänikin on ollut tässä sairautta ja monenlaista vaikeutta ja tähän blogiin kirjoittaminenkin on jäänyt vähälle. Kuitenkin kaiken sen rinnalla Jumalan rakkaus on niin suurta ja siitä rakkaudesta on niin vaikea kertoa ymmärrettävästi. Haluan kuitenkin sanoa sinulle ystävä, joka epäilet omaa tilaasi ja elämääsi ja sitä, että pääsetkö sinä taivaaseen. Haluan lohduttaa ja rohkaista sinua, että juuri sinä olet kelvollinen. Sellainen ihminen, joka ei kysy, että mitä minun pitäisi tekemän, vaan pyytää, että Jeesus armahda minua, niin sellainen ihminen on taivaan Isälle kelvollinen. Me emme voi pelastuksemme eteen mitään tehdä, emme ensimmäistäkään hyvää tekoa.
Toivotan, ystävät, hyvää kesää ja
toivottavasti päästään taas tapaamaan läheisiämme ja uskon ystäviämme. Ollaan,
ystävät, hyvässä turvassa ja uskotaan, että Jeesus on kaikki meidän synnit
pessyt pois. Aamen.
Jumalan rakkaus on niin syvä, ettei sitä voi alittaa, se on niin korkea, ettei sitä voi ylittää. Se on niin leveä, ettei sitä voi ohittaa. Emmekä me voi sitä täydellisesti käsittä tässä ruumiissa ollessamme, vaan kerran taivaassa voimme sen käsittää. Tuo Jumalan rakkaus tuli ilmi Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.
VastaaPoista