Meidän sairautemme hän kantoi

 

Rakas ystävä on päässyt tämän ajan kivusta ja vaivasta Vapahtajansa luokse. Kun ihminen kuolee uskossa Jeesukseen, ei hänellä ole mitään hätää. Kuitenkin hänen lähtönsä täältä keskuudestamme tuo surun. Ja niin on hyvä. Suru ilmaisee välittämistä ja surressa saa muistella pois menneen elämää ja niitä hetkiä, joita olemme yhdessä saaneet viettää.

Olen viime aikoina usein ajatellut sairastavia, iäkkäitä perheenjäseniä ja ystäviä. Varsinkin äitini kanssa olen keskustellut paljon. Lääketiede pystyy auttamaan tiettyyn rajaan saakka. Kipu on kuitenkin usein sellainen, ettei sitä saada pysymään poissa, muuta kuin sellaisten huumelääkkeiden avulla, ettei normaali arkielämä sitten enää onnistu. Kivun kanssa eläminen on raskasta.

Kivuissammekaan me emme kuitenkaan ole yksin. Jesaja ennustaa Jeesuksesta näin: ”Hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme.” (Jes. 53:4) Me saamme myös sairauksissamme turvautua Jeesuksen armoon. Jeesus kysyy meiltä: Tahdotko panna turvasi minuun? Hän haluaa hädän hetkellä muistuttaa omiaan: ”Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.” (Jes. 43:1) Voiko parempaa paikka olla kuin Jeesuksen hoidossa.

Jos ihminen on hyvin sairas, ei hänen kanssaan useinkaan voi keskustella pitkään ja monisanaisesti. Silloin täytyy keskittyä olennaiseen. Jos ei ole varma, onko tämä läheinen Jeesuksen pelastama, silloin tärkeintä on kysyä: Tahdotko uskoa Jeesukseen syntiesi sovittajana? Jos vastaus on myönteinen, silloin saamme todistaa hänelle synnit anteeksi Jeesuksen sovintoveren tähden. Tärkeää on kehottaa häntä uskomaan armolliseen Jeesukseen, joka ei hylkää ketään, joka häneen uskoo.

Jos tiedämme, että tuo ihminen on jo Jeesuksen oma, silloinkin on tärkeää, että hän saa synninpäästön ja saa uskoa kaikki anteeksi Jeesuksen tähden. On myös hyvä sanoa jokin lohduttava Raamatun kohta. Tuo edellä oleva Jesajan kohta on hyvä tai sitten esimerkiksi Joh. 3:16: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Tähän turvaan me kaikki saamme jäädä. Jeesus pitää meistä huolen koko matkamme ajan. Aamen.