Äläkä saata meitä kiusaukseen

 

Olen miettinyt viime päivinä paljon sanaa kiusaus. Isä meidän -rukouksessa rukoilemme: ’Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta’. Jokainen meistä tietää, millaista on joutua kiusaukseen. Kiusaukset tulevat meille oman itsekkään luontomme, Saatanan ja maailman taholta. Kiusauksiin lankeaminen aiheuttaa tavalla tai toisella kärsimystä itsellemme ja läheisillemme. Vakavimmat kiusaukset vievät meitä eroon Jumalasta ja Pelastajastamme Jeesuksesta Kristuksesta.

Nuo rukouksen sanat ”äläkä saata meitä kiusaukseen” laittaa ajattelemaan, että Jumala olisi kiusausten aiheuttaja. Jaakobin kirjeessä kuitenkin sanotaan: ”Älköön kukaan kiusattuna ollessaan sanoko, että Jumala häntä kiusaa. Ei Jumala ole pahan kiusattavissa, eikä hän kiusaa ketään. Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee.” (jakeet 13–14) Se on myös yksi kiusaus, että me ajattelemme Jumalan kiusaavan meitä ja sillä tavalla syytämme Jumalaa omista vaikeuksistamme.

Pahaan johtavat kiusaukset ja hyvään johtavat koettelemukset on pidettävä erillään. Jumala voi antaa meille koettelemuksia, joiden tarkoitus on johdattaa meidät hyvään. Jumalan antamien koettelemusten tarkoitus on saada meidät kääntämään katseemme Jeesukseen, syntiemme sovittajaan.

Isä meidän -rukousta rukoillessamme pyydämme, että Jumala varjelisi meitä niin, ettei mikään viettelisi meitä pois uskosta. Pyydämme myös, että pystyisimme Pyhän Hengen avulla vastustamaan niitä kiusauksia, joita meille tulee, ja jos lankeammekin, niin kuitenkin Herra auttaisi meidät niistä voittoon ja vetäisi meidät irti pahasta.

Me saamme tänäänkin tunnustaa Isälle kaikki rikkomuksemme, kiusauksiin lankeamisemme ja laiminlyöntimme. Jeesus on sovittanut ne kaikki Golgatan ristillä, ja me saamme uskoa syntimme anteeksi Jeesuksen tähden. Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta pahasta. Jäädään siis turvallisella mielellä Vapahtajamme käsiin.