Ensimmäinen uhri Raamatussa

 

”Missä sinä olet?” Noilla sanoilla Jumala huusi Aatamia sen jälkeen, kun Aatami ja Eeva olivat langenneet syntiin. Aatami ja Eeva olivat menneet Jumalaa piiloon puutarhan puiden sekaan. Jumalan kutsuun Aatami vastasi, että häntä pelotti, kun oli kuullut Jumalan tulevan ja koska hän oli alasti. (1. Moos. 3: 9-10)

Tuo tilanne kuvaa hyvin meitä syntisiä ihmisiä. Jumala kutsuu meitä koko ajan yhteyteensä. Me sen sijaan pakenemme Jumalaa haluamalla salata pahat tekomme ja laiminlyöntimme. Aatami ja Eeva yrittivät peittää alastomuutensa viikunanlehdillä. Samalla tavalla me yritämme peittää syntisyytemme omilla hyvillä teoillamme. Me saatamme luulla, että Jumala ei näe todellista tilaamme, kun koetamme sitä peittää ja näin petämme itseämme. Jumalaa ei kuitenkaan voi pettää eikä häneltä voi piiloutua.

Synnin seurauksena Jumala joutui karkottamaan ihmisen paratiisista. Hän ei kuitenkaan jättänyt Aatamia ja Eevaa oman onnensa nojaan, vaan Hän lupasi, että kerran on syntyvä ihminen, joka sovittaa synnin. Jumala ei myöskään lähettänyt ihmistä maailmaan alastomana, vaan Hän vaatetti heidät. Ihmisen alastomuuden peittämiseksi Jumalan täytyi uhrata viaton eläin, jonka nahasta tehdyt vaatteet Jumala puki ihmisen päälle.

Tämä on ensimmäinen kuva Jeesuksen uhrista. Ihmisen synnin peittämiseksi Jumala uhrasi eläimen. Tästä tapahtumasta kului tuhansia vuosia ennen kuin Jeesus lopulta syntyi ihmiseksi sovittamaan koko maailman synnin. Noiden tuhansien vuosien aikana uhrattiin valtava määrä eläimiä ihmisen synnin sovittamiseksi. Kaikki nuo uhrit kuitenkin edellyttivät uskoa tulevaan Vapahtajaan. Ilman tuota uskoa ei noilla uhreilla olisi ollut mitään merkitystä.

Me saamme elää aikaa, jolloin Jeesuksen kertakaikkinen uhri meidän syntiemme sovitukseksi on jo annettu. Enää ei tarvita mitään muita uhreja. Me emme voi omilla teoillamme, millään omalla uhraamisellamme, ansaita itsellemme pelastusta. Me saamme turvautua yksin Jeesukseen ja uskoa Hänessä kaikki syntimme anteeksi.

Kun Jumala on pukenut Jeesuksen päällemme, me saamme jatkaa elämäämme hänen yhteydessään eikä meidän tarvitse koettaa salata Jumalalta mitään. Kerrotaan siis rohkeasti rakastavalle Isälle kaikki elämämme asiat. Hän on antanut meille Pyhän Henkensä, joka auttaa meitä selviämään tämän elämämme ajan ja vie meidät kerran iankaikkiseen elämään, jolloin syntiä ei enää ole. Aamen.